Pieniä iloja

Kipusin 49,9 kilosta 54 kiloon, laihduin 52 kiloon takaisin. Jälleen siinä lukemassa. Kirottu 52 kilos. Kokonaisuus ei muutu, mutta jotkin pienet asiat tuovat mulle iloa. Jos saisin lisää tällaisia hetkiä mun elämään, voisin jopa laihtua.

Perjantaina olin päivällisaikaan yksin kotona, joten päätin lavastaa ihan kunnolla syömisen. Jotenkin olin ihan innoissani, kun kaadoin paistinpannulle vähän öljyö ja lämmitin hetken, sotkin öljyllä lautasen ja ruokailuvälineet, kaadoin tilkan maitoa lasin pohjalle, rikoin kaksi kananmunaa vessanpönttöön ja heitin kuoret bioon. Sata merkkiä syömisestä, vaikken ollut syönyt. Tietysti mulle tuli huono omatunto ruoan hukkaamisesta mutta kahta pahempaa hukkaahan se ois ollu jos mä oisin syöny ne. Sen lisäks et ne katoaa kaapista, oisin yrittäny saada niiden kalorit katoomaan myös musta, ja ne ois jättäny viel huonon fiiliksenkin.

Tänään syötiin paljon kaikkea vappuruokaa ja oon ihan täynnä. Mietin äsken, että taidan oikeesti saada enemmän mielihyvää ja pidemmäksi aikaa, kun nään mun lonkkaluut tai vaa'an numero on aamulla tippunut, kuin suklaapala suussa. Testasin ja laitoin palan suklaata suuhun. Kun oikein mietin, sain suklaan maistumaan lähinnä rasvaiselta ja halvalta. En oo ikinä ennen ajatellu jo suklaa suussa että hyi, onpa pahaa. Jos tää ois edistystä, tää ainakin vahvistaa kerrankin yhtä mun lempi thinspo-lauseista: Ruoka tuo mielihyvän hetkeksi, mutta kaduttaa loppupäivän. Paasto tuntuu pahalta päivän, mutta hyvältä loppuelämän.

Tein itelleni neljä thinsposivua, joita yritän katsella jos tekee mieli ruokaa. Niihin liimasin mun lempi thinspokuvia, kirjoitin thinspolauseita ja -biisien sanoja. Jotenkin konkreettiset sivut toimii paremmin kuin nettisivut. Voin ehkä jossain vaiheessa laittaa tänne kuvat niistä.

Joo, tiiän, oon tosi ahkera keksimään sääntöjä joita en noudata viikkoa pidempään, mutta silti, tän viikon tää on toiminu: pakollisten ruokien lisäksi joka päivä saa syödä korkeintaan 200kcal. Kuulostaa ehkä paljolta, mutta "pakollisia" ruokia kun arkiviikolla on vaan kaks päivällistä, niin ei se oo kovin paha, muutenkin kun pidän melkeen joka viikko 1-2 paastopäivää. Ärsyttää tää vappu kun menee yks hyvä vähäkalorinen maanantai hukkaan, mutta keskiviikkona sit paastoon taas.

Thinspovihko ja sääntöjä

Herkkulakko alkaa än-yy-tee-NYT!

Katsoin äsken perheeni kanssa lempielokuvaani ja järkytyin vähän, kun tajusin, etten pystynyt enää keskittymään edes siihen. Vertailin koko ajan näyttelijöiden reisien paksuutta ja suunnittelin mielessäni thinspo-vihkon aloittamista. On se toisaalta tosi hyvä juttu, että mulla on motivaatiota, mutta tavallaan vähän pelottavaa, että se menee jopa leffan katsomisen yli.

Joka tapauksessa aloitin äsken thinspovihkon. Aion kerätä siihen thinspo-kuvia, -laulujen sanoituksia, -lainauksia, hyvien -blogejen, -biisien ja -leffojen nimiä ja osoitteita, sekä piirtää ja runoilla itse. Laitan ehkä siitä joskus kuvia kunhan se täyttyy lisää (tällä hetkellä siellä on vain itse kirjoittamiani juttuja sillä en pääse käyttämään tulostinta, eikä minulla ole lehtiä leikattavaksi). Toivon, että se thinspiroisi minua, voisin selailla sitä kun tekee mieli syödä.

Mietin tuossa äsken muitakin keinoja, joita voisin käyttää, kun tekee mieli syödä. Koulupäivinä kukaan ei huomaisi, vaikka söisin vain kaksi ateriaa, viikonloput riippuvat, sillä minulla on paljon viikonloppumenoja erilaisiin paikkoihin, toisinaan on tosi vaikeaa olla syömättä, toisinaan tosi helppoa. Joka tapauksessa arkisin en yleensä syö aamiaista, sillä herään ensimmäisenä, enkä lounasta, sillä koulussa ketään ei kiinnosta. Välipala ja iltapala olisi tietysti helppo jättää väliin koska ne eivät ole yhteisiä aterioita, mutta sorrun usein tylsyyssyömiseen kotona ollessani. Lisäksi kolmena iltana väitän aina syöväni päivällisen kaupungilla harkkojen yhteydessä (enpä syö).

Eli kahdella ruoalla kun pärjäisi, ärsyttää tosi paljon huono itsekuri. Pitääpä ottaa hiihtoloman jälkeen uudet konstit käyttöön.

1. Kaakao on mun heikko kohta. Sille keksin, että lisään siihen yhtä paljon suolaa kuin kaakaojauhetta. Ei varmaan huvita enää juoda.
2. Jos syön jotain, mitä ei pitäisi, joudun syömään viipaleen paprikaa rangaistukseksi (vähäkalorista ja ehkä kamalimman makuista ruokaa mitä tiedän, pitäisi siis toimia)
3. Jos paprikaa ei ole saatavilla niin jokainen ylimääräinen 100 kaloria vastaa kilometrin lenkkiä.
4. Jos lenkille ei pääse, jokainen ylimääräinen kalori on 1 lihaskuntoliike.
5. Jos urheilemaankaan ei pääse niin viimeinen konsti on oksentaa.

Olen myös miettinyt, että pitäisi alkaa ennaltaehkäistä näitä tilanteita kun alan syödä kaikkea turhaa. Se ei ole lähes ikinä nälän vaan tylsistymisen syytä, joten jos menisin aina kaupungille tai kirjastoon harkkojen välissä ja muuten vapaa-ajalla niin pysyisin poissa jääkaapilta.