Taisin juuri tehdä selvää viimeisistä elämääni kuuluvista ihmisistä.
Päädyimme äitini ja veljeni kanssa suureen riitaan siitä, etteivät he kunnioita omaisuuttani. Mun äiti hukkasi elokuun muutossa noin viidensadan euron arvosta tavaroitani, eikä edes ole pahoillaan. Mun veli taas on pitänyt mun omilla rahoillani ostamaa sähkökitaraa omanaan suostumatta palauttamaan jo yli vuoden, koska hän kuulemma käyttää sitä enemmän. Sain tarpeekseni, ryntäsin äidin luo, otin mun kitaran ja jätin mun avaimen pöydälle.
Onneksi kela viimein on hyväksynyt mun asumistukihakemuksen, joten pärjään nyt myös taloudellisesti, ja selviän kyllä ilman mun perhettä.
Mutta raha-asioista, oli tosi kiva viimein saada rahaa, sain ostettua kaikkea tarpeellista, mitä ilman olen sinnitellyt jo pitkään, kuten tämän jakson oppikirjat, hiusväriä, jatkojohdon, henkkarit ja suuren kasan hygieniatuotteita. Lisäksi kävin perjantaina kelassa täyttämässä kuntoutustukihakemuksen. Sen hyväksymiseen menee kyllä vielä varmaan kuukausi, mutta kun se astuu voimaan, se on yli kaksi kertaa opintotuen kokoinen ja myös kesäkuukausille myönnettävä tuki, joten voin olla rahojen suhteen rauhassa loppulukion.
Oon ollut tosi tyytyväinen päätökseen lopettaa lääkkeet. Oon nyt nukkunut tosi paljon paremmin, ja muutenkin vointi on kohentunut, lukuunottamatta muutamia vieroitusoireita, mutta niiden pitäisi kohta loppua. Lisäksi mun pakkoajatukset on kadonnut melkein kokonaan. Sitä en odottanut, mutta nyt kun lähden miettimään, ne palasi samoihin aikoihin kun aloitin duloxetinen. Joten ilmeisesti se aiheutti niitä.
Syömiset on mennyt hyvin. Torstaina kalorit oli siis nollilla, perjantaina join pari kevytsiideriä, lauantaina söin parisataa grammaa viinirypäleitä ja vauvansoseen. Tänään oon syönyt pari vauvasosetta. Painokin on laskenut, vähän vasta, mutta mun motivaatio on korkealla, joten suunta tulee jatkumaan. Mulle tuli myös idea, että kun saavutan mun välitavoitteen 50kg, meen käymään kylpylässä. Paino on nyt 53,1kg.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti