sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Ehkä viimein ruotuun

Nyt on alkanu menemään yllättävän hyvin. Oon pystynyt hallitsemaan syömistä tosi hyvin. Kieltäydyin jopa suklaasta, mikä on mulle todella hyvin, koska suklaa on mun heikko kohta. Oon tän syksyn syöny about joka päivä yhden levyn.

Synttäreillä söin vähän ja laihduin puoli kiloa. 52,5 kilosta 52 kiloon. Käytiin tänään sukulaisilla. Söin ruoalla lähes pelkkää salaattia ja sanoin ettei oo nälkä kun käytiin hesellä. Oon täyttäny itteeni pepsi maxilla. Eihän se lihota, eihän? Pelottaa vähän kun on niin täysi olo. Mutta mä pystyn tähän. Tärkeintä on olla motivoitunut ja nyt mä todella olen.

Rakastan nälkää, rakastan sitä, miten lonkkaluut ja solisluut törröttää ihon läpi. Pelkään ruokaa ja lihomista. En halua syödä. Suklaa on pelkkää rasvaa ja kaloreita. Huimaa ja välillä polttelee sisältä. Kuvittelen, että se on rasvaa joka palaa ja hymyilen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti