Joo lihoin varmaan nyt viikonloppuna kun olin Suklaalla, mutta ei se haittaa, priorisoin sitä, et oon onnellinen laihuuden yli, ja Suklaan kanssa oon aina tosi onnellinen. Oon miettiny, et jos asuttas samassa kaupungissa, nähtäs päivittäin, mul ois varmaan parempi itsetunto, yleisesti parempi mieliala, enkä varmaan haluis laihduttaa. Sen seurassa must tuntuu et oon hyvä just niinku oon. Meil on hauskaa, me tehään asioita joita rakastetaan... Kokataan, piirretään, soitetaan, ulkoillaan, käydään leffassa...
Sain Suklaalta taas lisää elämäniloa. Haluun jo päästä vlogaamaan, haluun piirtää ja soittaa. Ennen kaikkee haluun nähä sen uudelleen.
Oon luvannu itelleni, et tää on viimenen laihdutusyritys. Kesällä oon laiha. Tää kevät enää kuluu tähän, en haluu loppuelämääni laihduttaa tuloksetta. Sit ku oon laiha ja kaunis, voin pitää hauskaa täysillä.
Mut joo, huomenna siis paastopäivä luvassa, vaikka suklaan seurassa oli ihanaa, haluun silti siellä kertyneet kilot pois, parempiakin muistoja tapaamisesta jäi ku pyöreä maha. Tiistaina vedän vaikka 500 kalorilla. Pitää syödä päivällinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti