Oma huone ahdistaa

Eipä sitten alkanu vielä herkkulakko... Äiti teki laskiaispullia ja kun sanoin et alotin laskiaisena herkkulakon niin se vaan huomautti että paasto alkaa laskiaistiistaina vasta. En tiedä, pitääkö paikkansa mutta en jaksanut alkaa vääntää vaan söin sen mieliksi, en kuitenkaan pysty laihduttamaan täysillä nyt lomalla. Mistä tuli mieleen että jollain ihmeen kaupalla aamupaino oli pysynyt viikonlopun yli samana eli 52,6kg, en kyl tajuu miten se on mahdollista.

Mua on ahdistanu nyt pari viikkoa tosi paljon, enkä ees koko ajan oo varma, mikä. Kun meen mun huoneeseen, mua alkaa ahdistaa ja meen vaa istuu lattialle johonki nurkkaan. En tiiä mikä mun huoneessa ahdistaa. Sit mä luulen et yks juttu on kaikki tekemättömät läksyt ja projektit ja vastaamattomat meilit, jotka pitäs hoitaa mut en vaa oo hoitanu. Ja tietty varmaa paino, tää läski olo mikä mulla on koko ajan niin et tekis mieli oksentaa mut en jaksa koska en osaa edes kunnolla, joten siitä ei oo mitään hyötyä. Tuun vaa hikiseks ja kurkkuun koskee. Ja mikä pahinta, mua on jollain tavalla alkanu ahdistaa mun perheelle ja jopa lähimmille ystäville juttelu. Lähiaikoina musta on tuntunu siltä et mitä vaan sanonkin, se on aina väärin. Aina mut tyrmätään ilkeellä kommentilla ja saan nieleskellä kyyneliä, joten parempi varmaan olla puhumatta paljoa. Musta tuntuu muutenkin että oon ollu kamala ystävä, oon kateellinen ja mustasukkainen ja vihainen koko ajan, joten ehkä en ansaitsekaan mun ystäviä.

Thinspovihko ja sääntöjä

Herkkulakko alkaa än-yy-tee-NYT!

Katsoin äsken perheeni kanssa lempielokuvaani ja järkytyin vähän, kun tajusin, etten pystynyt enää keskittymään edes siihen. Vertailin koko ajan näyttelijöiden reisien paksuutta ja suunnittelin mielessäni thinspo-vihkon aloittamista. On se toisaalta tosi hyvä juttu, että mulla on motivaatiota, mutta tavallaan vähän pelottavaa, että se menee jopa leffan katsomisen yli.

Joka tapauksessa aloitin äsken thinspovihkon. Aion kerätä siihen thinspo-kuvia, -laulujen sanoituksia, -lainauksia, hyvien -blogejen, -biisien ja -leffojen nimiä ja osoitteita, sekä piirtää ja runoilla itse. Laitan ehkä siitä joskus kuvia kunhan se täyttyy lisää (tällä hetkellä siellä on vain itse kirjoittamiani juttuja sillä en pääse käyttämään tulostinta, eikä minulla ole lehtiä leikattavaksi). Toivon, että se thinspiroisi minua, voisin selailla sitä kun tekee mieli syödä.

Mietin tuossa äsken muitakin keinoja, joita voisin käyttää, kun tekee mieli syödä. Koulupäivinä kukaan ei huomaisi, vaikka söisin vain kaksi ateriaa, viikonloput riippuvat, sillä minulla on paljon viikonloppumenoja erilaisiin paikkoihin, toisinaan on tosi vaikeaa olla syömättä, toisinaan tosi helppoa. Joka tapauksessa arkisin en yleensä syö aamiaista, sillä herään ensimmäisenä, enkä lounasta, sillä koulussa ketään ei kiinnosta. Välipala ja iltapala olisi tietysti helppo jättää väliin koska ne eivät ole yhteisiä aterioita, mutta sorrun usein tylsyyssyömiseen kotona ollessani. Lisäksi kolmena iltana väitän aina syöväni päivällisen kaupungilla harkkojen yhteydessä (enpä syö).

Eli kahdella ruoalla kun pärjäisi, ärsyttää tosi paljon huono itsekuri. Pitääpä ottaa hiihtoloman jälkeen uudet konstit käyttöön.

1. Kaakao on mun heikko kohta. Sille keksin, että lisään siihen yhtä paljon suolaa kuin kaakaojauhetta. Ei varmaan huvita enää juoda.
2. Jos syön jotain, mitä ei pitäisi, joudun syömään viipaleen paprikaa rangaistukseksi (vähäkalorista ja ehkä kamalimman makuista ruokaa mitä tiedän, pitäisi siis toimia)
3. Jos paprikaa ei ole saatavilla niin jokainen ylimääräinen 100 kaloria vastaa kilometrin lenkkiä.
4. Jos lenkille ei pääse, jokainen ylimääräinen kalori on 1 lihaskuntoliike.
5. Jos urheilemaankaan ei pääse niin viimeinen konsti on oksentaa.

Olen myös miettinyt, että pitäisi alkaa ennaltaehkäistä näitä tilanteita kun alan syödä kaikkea turhaa. Se ei ole lähes ikinä nälän vaan tylsistymisen syytä, joten jos menisin aina kaupungille tai kirjastoon harkkojen välissä ja muuten vapaa-ajalla niin pysyisin poissa jääkaapilta.

Läski läski läski

Läski läski läski...

Tiesinhän minä että loma pilaisi kaiken... Olen syönyt näinä kahtena päivänä varmaan enemmän kuin koko arkiviikkona. Eilen muroja, keksejä, suklaalevy, jugurtti, iso ravintolapasta-annos ja jäätelöä. Tänään kroisantti, leipä, puolitoista berliininmunkkia, puolikas suklaalevy, pieni karjalanpiirakka. Olen lihonut varmaan kilon päivässä. Vihaan tätä, mutta en pääse juuri nyt lenkille enkä oksentamaan. Odotan niin innolla arkea.

Okei, jotain positiivista. Oon nähny paljon mun kavereita nyt viikonloppuna (nään niitä tosi harvoin koska asutaan eri kaupungeissa) ja oon onnistunu lähentää mun suhteita niihin.

Oon nyt tänään ja eilen selaillut paljon kaikenlaisia laihdutusblogeja ja oon saanu niistä taas lisää motivaatiota, kunpa pääsis jo toteuttaa sitä, mun on niin paljon helpompi laihduttaa arkena (onneks huomenna voin aloittaa herkkulakon ilman että kukaan ihmettelee, koska tänään oli laskiainen).

Voisin yrittää nyt mennä lukemaan kokeisiin että voisin olla lähempänä edes jotain mun tavotteista.

Tykkään muuten tosi paljon mustavalkosesta thinsposta. Tässä pari nättiä kuvaa :)

Lomia ja unia

Meillä oli tänään koulussa liikuntapäivä, mikä on sinänsä hyvä, liikuin paljon ja jee. Äiti teki kuitenkin äsken lettuja ja mun oli pakko syödä ettei se ihmettele. Ja nyt kun alkaa hiihtoloma niin mua pelottaa että on vaikeampaa laihduttaa ja lihon kauheasti. No, ei kai sitten auta kuin olla loman jälkeen kahta tiukempi... Haluan vain niin päästä mun tavoitteeseen.

Näin viime yönä ihanaa unta. Eka uni, jossa oli keskiössä se, että olin laiha. En muista tarkkaan, mitä unessa tapahtui, mutta muistan, että se oli tosi ihana uni ja että mulla oli ihana iso reisivako ja tosi litteä vatsa.

Voisin kerätä tähän listan, jossa on pari hyvää thinspobiisiä ja -leffaa, joita tykkään katsoa :)

Leffoja:

Starving in suburbia (YouTube)
Hunger point (YouTube)
Sharing the secret (YouTube)
Black swan (Netflix)
Abzurdah (Netflix)

Biisejä:

Beauty from Pain - Superchick
Stand in the Rain - Superchick
Courage - Superchick
Never Good Enough - Rachel Ferguson
Deadly Beauty - Faces Without Names (Tykkään itse enemmän Alexa Shean versiosta)
Kevyempi Kantaa - Haloo Helsinki!
Weightless - Mi
Skeleton Song - Kate Nash
Sophie - Eleanor McEvoy
Skinny - Edith Backlund
Starving for Attention - Geri Karlstrom
Power & Control - Marina and the Diamonds

Lisäilen jos löydän hyvinä. Anteeksi sekava postaus.

Syyllisestä täydelliseen

Jos minut tiivistäisi yhteen sanaan, se olisi syyllisyys. Tervetuloa seuraamaan matkaani pois syyllisyydestä.

Mulla riittää syyllisyyttä. Tunnen sitä ihan joka asiasta. Tänään söin liikaa banaanilastuja. Syyllisyyttä siitä että lihon. Tänään en tehnyt läksyjä ja opiskellut. Syyllisyyttä siitä, että olen huono oppilas, enkä opi mitään. Tänään suutuin siskolleni. Syyllisyyttä siitä, että olen kamala sisko. Teen väärin, tunnen syyllisyyttä, en muuta mitään, teen väärin uudelleen. Se on rasittava kierre, johon on helpon kuuloinen, mutta käytännössä vaikea ratkaisu. Muuttaa jotain. Ja sen olen päättänyt tehdä. Muutan kaiken, mihin en ole tyytyväinen.

Olen aina ollut perfektionisti, mutta samalla todella laiska, joka yhdistelmänä on masokismia. Nyt haluaisin olla perfektionisti, joka myös tekee niinkuin toivoo.

Toiveita on paljon, mutta elämä on työmaa, joten minulla on aikaa muuttua. Lähdetään vaikka ulkonäöstä. Vuoden sisällä olen muuttanut sitä sen verran, että ole jopa melko tyytyväinen aika ajoin. Paino kuitenkin mättää, haluaisin noin seitsemän kiloa pois, silloin olisin hieman alipainoinen, ja se olisi täydellistä. Sitten olisi opiskelu. Keskiarvoni on tällä hetkellä 9,9. Haluan nostaa sen kymppiin. Lisäksi haluan tuntea ansaitsevani numerot, nyt minusta nimittäin tuntuu, etten osaa mitään, vaikka saan hyviä numeroita. Haluan siis opiskella ahkerammin. Muiden ihmisten kohtelu. Se voi olla jo ongelmallisempaa muuttaa. En haluaisi riidellä ikinä, ja haluaisin osata tukea ja auttaa muita. Ja olla kaatamatta ongelmiani muiden niskaan. Sitten vielä itsevarmuus. Sitä voisi vähän nostaa. Hymyä naamalle ja sen sellaista. Tuossa oli ehkä pari tärkeintä.

Tuossa on varmaan aika iso osa siitäkin, mistä täällä blogissa puhun. Jos sinä siis triggeröidyt helposti tai aiot valittaa jostain, saarnata, tai jotain muuta, parempi, ettet lue ollenkaan. Mutta jos kestät kuulla perfektionistin elämästä, tervetuloa seurailemaan.